Entreprenørservice SFJ 1999-imi pilersinneqarpoq ersarissumik anguniagaqarluni: Kangerlussuarmi sanaartornikkut tutsuiginartumik sullissinissaq. Taamaniilli sulifeqarfiup suliassanik anginngitsuniit sanaartornermut pilersaarutit, sanaartornerit, attaveqaasersuutit aserfallatsaaliinerillu siammasissumik suliaqarfigilerpaa. Massakkut Entreprenørservice SFJ Kalaallit Nunaanni sanaartornerup suliassaqarfiani aalaakkaalluni misilittagartuullunilu ingerlatsisuuvoq, sumiiffimmi atuulluarluni Issittumi suliaqarnermi pissutsinut ilisimaarinnilluarluni.
Kalaallit Nunaanni sanaartorniarnermi immikkut ittumik periuseqartariaqarpoq. Sila, ukiup qanoq ilinera sumilu ataqatigiissaarinerit suliassap suliarinissaanut, atortussanut periutsinullu issuttumi tulluartut suliamut sinaakkutissiisarput. Entreprenørservice SFJ sulisutigut piffissamullu pilersaarusiornermut atatillugu assut eqinnaatsumik suleriuseqarpoq aammalu sumiiffinni oqartussat pilersuisullu qanimut suleqatigisarlugit suliassat ajunngitsumik naammassinissaat isumannaarniarlugu.
Kalaallit Nunaanni atuunneq adresseqarneruinnaanngilaq. Entreprenørservice SFJ-imut najukkamut qanittuuneq isumaqarpoq najukkami pissutsinut, kulturimut, suleriutsimut itisilikkamik paasinninneq aammalu sumiiffigisami siunissamut ungasissumut isiginnittumik akisussaassuseqarnermik akisussaassuseqarneq. Sumiiffimmi taama atuutsitsineq avataanit ilaarneqarsinnaanngilaq.
Suliffeqarfiup ukiut ingerlanerini suliat malunnaatillit suliarisarsimavai. Ikaartarfiliornerit, antenneparki terminalinillu sananerit ilaatigut suliarivai, Entreprenørservice SFJ-ip sanaartorsimasaasa ilaattut tulluusimaarutigisinnaavai. Pilersaarutit teknikkikkut piginnaasaqarfigisariaqakkat aammalu sumiiffimmi pissutsinut naleqqussarsinnaasariaqarfiusut.
Isumannaatsuuneq, pitsaassuseq atugarissaarnerlu suliffeqarfiup ulluinnarni ingerlatsineranut qitiupput. Ersarissunik isumannaallisaanermut periuseqarneq, suleriutsit pisaassuseqarluartut aammalu pitsaasumik attaveqaqatigiissinnaaneq tunngavigalugit sanaartorfinni sullivimmi avatangiisini sulisut ingerlalluartut ineriartortullu pilersinneqartarput. Taama periuseqarneq suliffeqarfiup tunniussaata inernerisaani takussutissiivoq.
Inissaaleqineq, attaveqaasersuinermi suliassat nutaanngorsaanermullu suliassat aallaavigalugit Kalaallit Nunaanni sanaartornermut suliassaqarfiup ukiuni aggersuni alliartornissaa naatsorsuutigineqarpoq. Entreprenørservice SFJ-ip sumiiffimmi sulisoqarnermut pitsanngorsaaviginissaanut, piginnaasat allilerlissaat aammalu suliassani anginerusuni teknikkikkullu pisariinnerusuni suliaqaqataanissaminut anguniagarai. Siunertaavoq suliassaqarfimmi pisariaqartinneqaraluttuinnartumi Kalaallit Nunaanni ingerlatsisutut aalaakkaannerup attannissaa, kinguaariillu tulliuttut ineriartornermut peqataanissaannut isumassarsitillugit.
Kalaallit Nunaanni peqatigiiffiit 20. maaji 2025 sioqqullugu MitID Erhvervimut atassuserneqarsimasut, MitID Erhvervip e-Boks atorlugu piumasaqaatit atuuttut allanngornissaannik ilisimatinneqarsimapput. Peqatigiiffiit tamakku MitID Erhvervimik atuinertik ingerlatiinnarniarunikku piumasaqaatinut nutaanut akuersinissaat piumasaqaataavoq. Peqatigiiffit arlalippassuit piumasaqaatinik nutaanik malinninnissaminnik nalunaaruteqareernikuupput, kisiannili arlallit suli amigaataapput.
Ima iliussaasi
Ukiarmi 2025-mi allakkat paasissutissat Kalaallit Nunaanni peqatigiiffinnut e-Boks aqqutigalugu nassiunneqarsimapput, allakkanilu piumasaqaatinut nutaanut peqatigiiffiit akuersaarnissaat nalunaarutigeqquneqarpoq. 18. marsi 2026 peqatigiiffinnut suli nalunaaruteqarsimanngitsunut allakkat nutaat nassiunneqarsimapput. Allakkat taakku peqatigiiffiit qanoq nalunaaruteqarnissaannik ilitsersuutinik imaqarpoq.
Qulaani apeqqutissaqaraanni MitID Erhverv ugguuna attavigineqarsinnaavoq:
Piumasaqaatinut allannguutit sunik imaqarpat?
Kalaallit Nunaat EU-kommissionimit nunatut isumannaatsutut akuerineqarsimanngilaq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni paasissutissat inunnut tunngasut ingerlateqqinnissaanut aalajangersakkat immikkut suliarineqarnikuupput.
Atugassarititat nutarternikut MitID-Erhverv.dk-mi atuarneqarsinnaapput, tassanilu allannguutit aamma sukumiinerusumik paasisaqarfigineqarsinnaallutik:
https://mitid-erhverv.dk/vilkaar
Peqatigiiffissi (e-boks-ikkut) allakkanik digitaliusunik pissarsisinaanngippat
Suliffeqarfiit tamarmik (e-boks-ikkut) allakkanik digitaliusunik pissarsisarput. Suliffeqarfissinni (e-boks-ikkut) allakkanik digitaliusunik pissarsisinnaanngikkussi, taava e-Boks attavigissavarsi, taakkulu allakkanut issoraavissinnut atuisinnaalernissassinnik ikiorsinnaavaasi. E-boks ugguuna attavigineqarsinnaavoq:
https://brugersupport.e-boks.dk/hc/da/categories/360003245339-For-virksomheder
Inussiarnersumik inuulluarit MitID Erhverv
Ukiut 60-it Peter Pars A/S Sulisitsisullu qanimut suleqatigiissimapput. Tassunga suliffeqarfimmut Sulisitsisunut ilaasortaaneq tassaasimavoq; suliakkiissutinut pikkoriffeqarneq, anguniagaqarumassuseqarneq aammalu inuiaqatigiinni mikisunnguugaluami sinaakkutassanik pitsanngorsaajuarneq, kiserliorfissaraluamilu toqqammavissaqartuarneq.
Novemberip aappaani 2025-imi innaallagissiutilerisut Peter Pars A/S 60-iliigami, suliffeqarfittut nalliuttorsiornertik kisiat malunnartinnianngilaat. Tassami aamma ukiuni qulikkaani arfinilinni Sulisitsisullu suleqatigiissimanertik kingumut qiviarpaat.
Aallartikkamiilli suliffeqarfiup, Ilulissaniit aallaveqartup, Sulisitsisut ingiaqatigisimavaat – suliffeqarfimmilu siuuttut oqaatigaat tamanna qularutissaanngitsumik patajaakkumassusermik aallaaveqarsimasoq.
”Sulisitsisuni ilaasortaanitsinnut peqqutaalluinnarpoq, Sulisitsisut tigussaasunik aammalu misilittakkaminnik tunngaveqarluinnarlutik sullissisarmata. Sulisitsisut inuussutissarsiuteqarnerup silarsuaani ersarissumik nukittuumillu ataatsimoorussisumik oqariartuuteqartarput aammalumi pikkorilluinnarlutik sinaakkutassiisarput, tamannalu suliffeqarfitsinni kisermaallugu kivissimasinnaanavianngikkaluarput. Sulisisitsisut suliakkiissutaasartunut pikkoriffeqarluarnini nukittoqutigaa, tamannalu takussaasunik tigussaasunillu naammassinniffiulluartartoq nalunngilarput”, Pisortaq Jens-Peter Pars oqarpoq.
Nangilluni itisiliivoq, ilaasortaanermut tunngaviulluinnartoq tassaavoq, tatigininneq. Kattuffiup isiginneriaasii suliffeqarfiit misilittagaannik aallaaveqarluinnarput aammalu paasissutissat misissueqqissaarnerillu tunngaviulluinnartarlutik – tassani aallaavigineqarneq ajorput isumaqarniaannarluni isummersuutit – kisiannili paasisat nalunngisallu tigussaasut. Taamaasilluni qularutissanngilaq, tusarnaarluartoqartartoq, Sulisitsisut inuiaqatigiinni oqalliseqataaleraangata imaluunniit oqartussaasunik oqaloqatiginnileranngata.
Inuiaqatigiinnguani nukittoqatigiilluni inissisimaneq
Jens-Peter Pars-ip tikkuarpaa, Kalaallit Nunaat isorartoorsuugaluarluni inuiaqatigiinnguanik ikittunnguanik inoqarmat. Tamaattumik, inuussutissarsiuteqarneq ersarissumik patajaatsumillu aallunneqassappat, ataqatigiinnerup aaqqiissuussaanerlu pingaaruteqassusaa naqissuserpaa.
”Kattuffimmik ataatsimoorfiusumik peqanngikkutta, suliffeqarfiit politikkikkut allaffissornikkullu aaliangiisarnernut ingerlatsinernullu illuatungiliunnerni oqimaatsorujussuarmik inissisimasimassagaluarput. Sulisitsisut tassaavoq inuussutissarsiuteqarnermi ataatsimoorussamik oqariartortuusartoq, oqariartuutaannik ersarissaajuartartuusoq.” Jens-Peter Pars oqarpoq.
Ersarissarpaalu, ilaasortaaneq tassaammat nunami naalakkersuinikkut, kommunini, naalakkersuisoqarfinni aammalu ataatsimiititaliani aaliangersimasuni aaliangiisarnermut sunneeqataasinnaanissamut aqqut – taamak inissisimaneq pisinnaasimassanngikkaluarpoq suliffeqarfik kisiartaalluni illuatungiliuttuulluni inissisimasuuppat.
Atugassarititaasut aaliangersimasut sulissutigineqarput
Taamaattumik Peter Pars A/S-imut tunngaviit eqqumiiginarsinnaasut aallaaviunngillat, kisiannili sinaakkutissat tunngavissaqarluartut aaliangiisuupput, taakkuuppullu ulluinnarni suliffeqarfimmut pitsaasumik sunniuteqartartut. Sulisoqarneq, ilinniarneq, suliaqarneq, sanaartornissamut akuersissutit, nalimmassaanerit, assartuinerit, assartuinissamut pilersaarusiornerit aammalu nukissiuutitigut aammalu pilersuinikkut inissisimanikkut pissutsit, tassaalluinnarput aaliangiiffigineqartarneri ingerlatsinermi malunnaateqarluinnartartut.
Tassanilu Sulisitsisut pingaarutilimmik inissisimavoq, tassami misissueqqissaarluni naliliisarnerit, tusarniaanerit aammalu sukumiisumik siunnersuisarnerit ingerlattaramigit, oqallinnermi peqataaginnarani. Aammalumi unamminarsinnaasuni aaqqiissutissarsiorneq pikkoriffigaat, tamannalu Jens-Peter Pars malillugu tassaavoq ilaasortaanissamut aaliangiisuulluinnartoq.
”Sulisitsisut saqqummiigaangata tusarnaartoqartapoq, ilisimasat aallaavigalugit tunngavilersorluartarmata. Saniatigut Sulisitsisut aaliangiisarnernut ”qanimut peqataasittarpaatigut”, tassatuaallutillu inuussutissarsiutinik suliaqartuusut soqutigisaannik suaaruteqarsinnaasartut aammalu maleruagassanik sinaakkutassanillu ilaasortaminnut pitsanngorsaasinnaasut.”
Ukiuni qulikkaani arfiniliusuni misilittakkat
Ukiuni qulikkaani arfiniliusuni inuussutissarsiuteqarnermik suliaqareerluni aammalu Sulisitsisuni ilaasortaareerluni,Peter Pars A/S unamminarsinnasunik qanimut misilittagaqartarsimavoq. Misilittakkamini una maluginiarsimavaa; piujuartitsinissaq, suleqatigiinneq, tusarnaarsinnaaneq aammalu illuatungeriilluni paaseqatigiissinnaaneq pisariaqarluinnartusut ineriartornermik pitsaasumik ingerlatsisoqassappat – suliffeqarfinni kisimi pinnani, kisiannili inuiaqatigiinni tamaginni.
Jens-Peter Pars-ittaaq naqissuserpaa, inuussutissarsiuteqartut taakkuummata inuiaqatigiinni aningaasatigut inuiaqatigiit inuussutissaannik isaatitsisuusut. Taamaattumik tamanna aallaavigissagaanni, pingaaruteqarpoq sinaakkutassat piviusorsiortuunissai eqqarsaatigilluagaasimanissaalu.
Peter Pars A/S-imut ilaasortaaneq piumasaqaataaginarani pissusissamisoortuuvoq, tassami suliffeqarfinnut atugassatigut aammalumi Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu pitsanngorsaataasumik inissisimassagaanni, ilaasortaanissaq pingaaruteqarluinnarpoq.
”Taamaattumik isumaqarpugut pingaaruteqarluinnartuusoq, suliffeqarfiit sapinngisamik amerlasuut Sulisitsisuni ilaasortaanissaat”, Jens-Peter Pars naggasiivoq.
Ukiuni 60-inngulersuni Betoncentral Paamiut Sullissisuni ilaasortaavoq. Tamassumani tunngaviulluinnarpoq: Namminersorlutik Oqartussanut pisortaqarfinnullu allanut, ulluni assoralisimaarfiusinnaasuni nukittunerujumalluni inissisimanissaq qulakkeerniarlugu, taama oqariartuuteqarpoq pisortaq piginnittorlu, Martin Sandy Shalmi.
Rasmus Barud Thomsen-imit allataq
Sulisitsisut nuannaarutigaat, Dansk Industri suleqatigalugu, upalungaarsimanermut tunngatillugu naleqquttumik- angusassamik toraagalimmik workshoppertitsinermut qaaqqusisinnaagamik, assanilu periusissiornermi siunnersorti Kristoffer Kjøller peqatigalugu upalungaarsimaneq isumannaallisaanerlu sammissavavut.
Sulisitsisut SIK-mik isumaqatiginninniartussaapput niuernermi allaffimmilu, tunisassiornermi, sanaartornermik ingerlatsivinni kiisalu kiffartuussinermi assartuinermilu isumaqatigiissutit pillugit.
Ilaasortatta ilaat isumaqatigiissutit pitsanngorsarnissaannut allannguinissaannullu siunnersuuteqarpat, siunnersuutit Karsten L Klausenimut nassiunneqassapput: Klausen@ga.gl
Sulisitsisut marsip aappaani piumasaqaatit ingerlateqqissavaat, sapaatillu akunnerata tulliani allattoqarfimmi suliarineqaqqissallutik.
Taamaattumik siunnersuutisi kingusinnerpaamik marlunngornermi februaarip 24-ani nassiuteqqullugit qinnuigineqarpusi.
Kalaallit Nunaanni Brugseni (KNB) niuertarfiinnaanngilaq, aaqqissugaaneruvoq ilaasortanit ingerlatsiviusoq, 1963-imiillu nalinginnaasumik kalaallit ulluinnaanni ilaasimalluni. Illoqarfinni arfineq-pingasuni niuertarfiit 17-it siuaruarsimapput, ilaasortallu 31.500-nit amerlanerusut Brugsenimi ilaasortaapput illoqarfinnilu najukkami inuiaqatigiit akornanni qitiusumik ornigarfiusarlutik.
Niuertarfittut 100 %-imik kalaallinit pigineqartutut KNB tamat naleqartitaat najukkamilu atuutsitsinerit aallaavigalugit ingerlatsivoq. BIS-imi (Brugsenip Ilaasortaasa Sinniisai) ilaasortanit sinniisut qinigaasimasut pisinianut, ilaasortanut suliffeqarfimmullu ataqatigiissaarisutut inissisimapput, taakkulu najukkami pisariaqartinneqartut iliuuseqarfiginissaat suliniuteqarfigisarlugit.
Pisiassat sullissinerillu Kalaallit Nunaanni kulturimit ulluinnarnilu aallaaviupput. KNB-ip Coop Danmark aaqqissukkamik suleqatigaa, tamanna pisiassat siammasissut periarfissaanissaat, kisianni aamma Kalaallit Nunaanni pisiassat najukkamilu pilersuisut ingerlaavartumik qitiutillugit qulakkeerinnittuuvoq. 2024-iinnarmi 23. mio. koruunit sinnerlugit ilaasortanut utertinneqarput ilaasortaaffik Divi Plussi aqqutigalugu.
600-t sinnerlugit sulisoqarluni Brugseni tassaavoq aamma Kalaallit Nunaanni suliffiit annersaat. Ilinniaqqinneq aqutsisutullu ineriartorneq anguniagaqarfigineritigut, aammalu tatiginnilluni atugarissaarlunilu kultureqarnikkut suliffeqarfik arfinileriarluni Great Place to Work-imik (suliffigalugu nuannersoq) nersornaasigaavoq.
Suliaqarfimmi qaffasissumik assartuinermi aningaasaqartuuteqartutut, silalu pissutigalugu ilungersunartorsiorfiusinaasumi KNB pilersuinermi isumannaatsuuneq piujuartitsitsinerlu qitiutillugit sullissiniartuuvoq. Niuertarfiit ataatsimoorfiusarput najukkanilu allisaanerit, peqqissuseq inuiaqatigiinnilu tunniusimaneq tunniusseqataaffigisarpai.
Siunissamut Brugseni anguniagaqarpoq: digitaseriineq, najukkani tunisassiat amerlanerusut, pisiniarfinni najoqqutassiat inuiaqatigiinnilu akisussaaneq annertunerusoq. Taakku tamaasa anguniakkami ataatsimi: Kalaallit inuiaannut nioqqutissaqarfik pitsaanerpaaq – massakkut aamma siunissami.
Issittumi isumannaallisaanermut politikki illersornissamullu politikki pillugu oqallinneq aatsaat taama pingaaruteqartigaaq.
Sisamanngornermi maajip 21-ani 2026 suleqaterput DI Issittumi illersornissaq isumannaallisaanerlu pillugit ataatsimeersuarnermut qaaqqusivoq. Ataatsimeersuarneq Nuummi ingerlanneqassaaq Future Greenlandillu inuussutissarsiortunut ataatsimeersuarneranut atatillugu.
Ataatsimeersuarnermi Issittumi isumannaallisaanermut politikkip sunniutai, illersornissamut tunngatillugu suliffissuaqarneq aamma Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inuussutissarsiortut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarutaat sammineqassapput.
Sulisitsisut suliffeqarfiit soqutiginnittut, isumannaallisaanermut politikkimik illersornissamullu tunngatillugu suliffissuaqarnermut ilisimasaqarnerulerusuttut peqataaqqullugit kajumissaarpaat. Danskit illersornissaqarfiat Issittumi piginnaanngorsaanissamut pilersaarut aqqutigalugu aallartitsivoq, ilaatigut kalaallit inuussutissarsiortut peqataatinneqassapput.
Paasisaqarnerorusukkuit uunga nalunaarsinnaavutit: Defence Industry Seminar 2026 - Building endurance and resilience in the Arctic
Kalaallit Nunaanni pissutsit nalinginnaasuunngitsut aqqusaartarpagut, assersuutigalugu silap pissusaanut tunngasumik angallannermi kinguartoornerit, silap allanngoriartornera, innaallagiaqarnikkut unitsitsinerit, attaveqaatit ajoquteqarneri il.il. Suliffeqarfitsinnut tamanut piareersarnissamut aammalu upalungaarsimanermut pilersaarusiornissamut sulissuteqarnissaat kaammattuutigaarput. Tassunga ilanngullugu suliffeqarfiit namminneq niuernikkut aarlerinaatit suut inissisimaffigisinnaanerat eqqumaffigineqarnissaat kaammattuutigaarput.
Suliffeqarfittut sulisutsinnut aammalu ilaqutaannut akisussaaffeqarpugut. Taamaattumik ulluinnarni nalinginnaasuunngitsumik pissutsit atorlugit ingerlatsinerup qulakkeerneqarnissaa, aningaasarsianik akileraaruteqartarneq, attaveqatigiinneq il.il. eqqarsaatigineqarnissaat naleqquttuuvoq. Suleqatigiinnerup iluani suleqatigiinnerput DI peqatigalugu ilaasortatsinnut online-mi atortussat arlallit akeqanngitsumik neqeroorutigineqarput, taamaalillutik aarlerinaatit namminneq misissorneqarsinnaallutik aammalu piareersarneq nalilersorneqarsinnaalluni. GE-p ilaasortai “atortussanik katersugaq” atorsinnaavaat uani linkimi:
Risiko- og sårbarhedsanalyse - DI
Nalinginnaasumik, suliffeqarfiup akisussaaffilimmik aqutsisuatut, uku ilaatigut maluginiarneqarsinnaapput:
Pilersaarusiorluarnissap saniatigut, nammineq pilersuisunut, assersuutigalugu IT-mik sullissisunut, aningaaserivinnut il.il., oqaloqatigiinnerup annertusarneqarnissaa kaammattuutigaarput.
USA-p Kalaallit Nunaanni najuunnera allanngortinneqarpat, qulaani taaneqartut aamma ataqatigiissinneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaata statusia allanngorpat, tamanna piffissami qaninnermi sivisuumilu kingunerisinnaasunik peqarsinnaavoq. Eqqissisimaneq kaammattuutigaarput, kisianni aamma nalinginnaasumik ingerlaavartumik siunissami pisussanut aammalu periarfissat nalilersorneqarnissaat kaammattuutigaarput.
Sulisitsisut ukioq manna ingerlanerani piareersarnermut immikkut eqqumaffiginninnerulernissaa naatsorsuutigaarput, aammalu ilaasortani piareersarnermik sulinermut qanoq iliortoqarsinnaanera pillugu ikiuinissamut piareersimalluni.
Sulisitsisut pisortaat Christian Keldsen marlunngornermi januaarip 20-ani nal. 14-16 USA-mut tunngatillugu pissutsit inuussutissarsiortut isiginnittaasiannit isigalugit saqqummiutissavai. Sulisitsisut oqartussat kattuffiillu qanimut oqaloqatigisarpai, paasissutissallu inassuteqaatillu suliffeqarfinnut ilaasortaminut ingerlateqqikkusullugit.
Psykiaatereq Jacob Lindholm aamma paasissutissiissaaq, maannalu inuppassuit toqqissisimanngitsutut misigisut nunallu immikkoortuini politikki Kalaallit Nunaat qitiutillugu qanoq pitsaanerpaamik suleqatit qanoq attaveqarfigineqarsinnaanersut paasissutissiissutigissavai.
Aammattaaq GE-p DI suleqatigalugu ilaasortaminut upalungaarsimanermut atortut saqqummersissimasai sammineqassapput.
Paasititsiniaaneq online-kkut MS Teams atorlugu ingerlanneqassaaq. Chatikkut apeqquteqarsinnaaneq periarfissaassaaq. Paasititsiniaaneq qallunaatut ingerlanneqassaaq, kingornalu naatsumik kalaallisut oqaatsit atorlugit nassiunneqarumaarpoq.
Suliffeqarfimmit ataasiitsimit amerlanerpaamik marluk peqataasinnaapput. Paasititsiniaaneq suliffeqarfinni aqutsisunut sulisoqarnermullu tunngasunik suliaqartunut sammitinneqarpoq
E-mailikkut peqataaniarluni nalunaartoqassaaq uunnga nap@ga.gl – nalunaareernerup kingorna ataatsimiinnermut linki nassiunneqassaaq..
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ineriartortitseqataarusuppit?
Inuussutissarsiorneq ineriartorluarpoq, taamaattumillu Sulisitsisut inatsisilerituunik misilittagaqarluartunik tunniusimasunillu marlunnik inuussutissarsiornermi qitiusumik suliaqartunut qanimut suleqataasinnaasunik inuiaqatigiillu nukittuut unammillersinnaanerusullu ineriartortinneqarneranni peqataasinnaasunik ujaasipput.
Atorfiit pillugit
Inatsisilerituutut suliassatit siammasissuupput, ilaatigut inatsisitigut siunnersuinermut, ilinniartitsinermut allattoqarfimmilu sullissinermut tunngassuteqarlutik. Pingaarnertut uku suliassarissavatit:
Illit kinaassutsit
Inatsisilerutuut marluk ujakkagut:
Neqeroorutigaarput
Atorfik allattoqarfimmi pisortamut atassuteqarpoq, inatsisilerituullu inatsisilerittunik, siunnersortanik allaffimmiunillu sulisunut ilinniarsimasunut ilaavoq. GE qulingiluanik sulisoqarpoq, taakkualu tamarmik Nuummi allaffimmi atorfiup ingerlanneqarfiani ulluinnarni ingerlatsinermut peqataasarput.
Qinnuteqarneq
Qinnuteqaatit, CV-t ilanngutassiallu pisariaqartut kingusinnerpaamik 20. januar 2026 uunga nassiutikkit: dan@ga.gl.
Atorfiit pillugit apeqqutissaqaruit allattoqarfimmi pisortaq Dan Sivertsen +299 36 37 24 imaluunniit dan@ga.gl saaffigisinnaavat.
